Olen monesti miettinyt itseäni asiakaspalvelijana ja vastaavasti asiakkaana. Mitä itse tarjoan asiakkaille ja mitä vaadin asiakkaana. Olen työskennellyt vaatekaupassa yhteensä 1,5 vuotta ja kokemusta on niin naisten kuin miestenkin muodista. Tässä ajassa on tullut nähtyä vaikka minkälaisia asiakkaita ja olen myös entistä enemmän kiinnittänyt huomiota saamaani asiakaspalveluun varsinkin vaateostoksilla käydessä.
Ensiksi pakko todeta, että miten on niin helvetin vaikea joissakin alan liikkeissä tervehtiä se asiakas? Viimeisimpänä savua korvista ilmaan nostava kokemus tapahtui viime tiistaina aamulla noin 10:15 Willassa eräässä naisten vaatteita myyvässä ruotsalaisessa ketjuliikkeessä (ei H&m). Kävin nopsaa vilkaisemassa onko heillä yhtä haluamaani paitaa aamulaten hakureissulla. Myyjä seisoi tiskin takana ja mun tullessa liikkeeseen nosti katseensa, katsoi mua kohti ja laski katseensa takaisin lehteen, puhelimeen, kansioon mitä lie katselikaan. Sillai ei helvetti, olen aamun oletettavasti ensimmäinen asiakas ja sillä hetkellä ainoa liikkeessä, eikä siltikään voi sitä huomenta tai edes tervehdystä sanoa :-D Meinasin siinä vaiheessa jo kovaan ääneen todeta myyjälle, että hyvää huomenta vaan sullekin. Tämä ilmiö kyllä ilmenee ikävän usein monissa vaateliikkeissä käydessä, vaikka sattuisit katselemaan jotain myyjän vieressä hänen esimerkiksi viikatessa pinoja siistimmiksi. Ymmärrän ja tiedän, ettei jokaista asiakasta aina välttämättä kerkeä edes tervehtimään ennen hänen poistumistaan liikkeestä, mutta jos myyjä vilkaisee mua tai kävelee mun ohitse ja vielä vastaantulevasta suunnasta, niin luulisi, että viitsii edes tervehtiä, jos ei sitä muuta apua tarjoa. Itse olen välillä vähän liiankin innokas moikkailemaan ja välillä huomaan heti moikkaamisen jälkeen, että hemmetti mähän olen moikannut ton jo :-D
Koska työskentelen Bestsellerillä Vilassa ja Varner Groupissa Dressmannissa, kummassakin on painotettu asiakaspalvelun ja myymisen tärkeyttä. Olette varmaan jokainen kokeneet Onlyssä, Vero Modassa tai Vilassa käydessä asiakaspalvelun kauhukokemuksenne liian innokkaiden myyjien vuoksi? Kyllä, olen itsekin kokenut saman, vaikka puljussa työskentelenkin :-D Vaikka itse olen saman koulutuksen saanut, kuin ne super innokkaan myyjät niin itse koen sen todella ahdistavaksi shoppaillessa. Itse asiakkaana vaadin sen tervehdyksen, jos myyjä on lähettyvillä ja näkee minut, tarjotaan apua vaikka vain sanomalla "huikkase, jos tarviit apua" ja että myyjä on hollilla, jos tarvitsen sovitukseen uuden koon jostakin vaatteesta. Tietenkään nämä kaikki eivät aina täyty pinta-alaltaan isoissa ketjuliikkeissä, mutta varsinkin pienemmissä liikkeissä haluan sen mahdollisuuden saada palvelua, jos olen avun tarpeessa. Kuitenkin, jos myyjä höpöttelee mulle liikaa niitä näitä ja ihan asian ohi, seuraa kuin hai laivaa ja on vähän liian innokkaana siellä sovituskopin ulkopuolella eikä vain ymmärrä lopettaa, koen sen todella rasittavaksi. Varsinkin jos en ole yhtään juttutuulella tai mulla on kiire. Tästä syystä olen itsekin myyjänä asiakkaalle tilaa antava ja yritän lukea vähän asiakkaan fiilareita, enkä ala vainoomaan ja ahdistelemaan.
Jokainen myyjä on erilainen ja niin on myös asiakaskin. Välillä kyllä tuntee itsensä töissä niin typeräksi, kun moikkaan pirteästi ja varsinkin jos höpöttelen asiakkaalle jotain ja vastaukseksi tulee syvä hiljaisuus eikä edes katseen nostoa mua kohti. Kaikki ei sitä palvelua, kontaktia ja myymistä halua, mutta kyllä mua raivostuttaa myyjänä, jos asiakas ei voi edes tervehdykseen vastata. En vain voi sille mitään :-D Kaikista parhaita on yleensä pariskunnat. Nainen kävelee edellä, mies perässä, tervehdin ja MIES vastaa mulle, naiselta saa vain mulkaisun. WTF tulee aika usein mieleen tälläisessä tilanteessa. Onneksi on niitä ihaniakin asiakkaita ja itsekin olen saanut "vaatimatta" tai pyytämättä ihan super hyvää asiakaspalvelua tavallaan vahingossa. Mulla henkilökohtaisesti menee todella nopeasti maku johonkin liikkeeseen, jos myyjät eivät ikinä ota mitään kontaktia ja kassalla rahastaessakaan ei edes tervehditä. Hyvinkäälläkin on pari liikettä, jossa käyn todella harvoin juuri tästä syystä. Ei vain huvita mennä sinne, koska alkaa vituttamaan vierailun jälkeen asiakaspalvelun takia, jota en koskaan saanut. Ja kyllä mua alkaa ärsyttämään se nyrpeä myyjä ruokakaupan kassallakin ihan yhtä paljon. Miksi pitää olla asiakaspalvelutyössä, jos ei vain ole kykeneväinen siihen sosiaaliseen kanssakäymiseen?
Onko teillä jotain kauhukokemuksia vaateostoksilta tai vastaavasti oletteko saaneet joltain myyjältä todella hyvää asiakaspalvelua ja palaatte sen vuoksi kyseiseen liikkeeseen aina uudestaan ja uudestaan? :-)
Ps. onko tää fontti liian pieni? Muokkailin ulkoasua ja mietiskelin, pitäisikö sitä suurentaa. EDIT//: fontti suurennettu, nyt hyvä?