Jotain uutta ja saikkukiukuttelua

Nyt se sairaus iski sitten kunnolla päälle eilen aamuna :-( Heräsin ihan hirveään kurkkukipuun, ääntä ei lähtenyt, korvia särki ja olo oli ihan kamala. Puoli tunti pähkäilin aamulla menenkö vielä töihin vai jäänkö kotiin, mutta olo paheni kun vähänkin liikuin, eli ilmoitus töihin, että pakko olla kotona ainakin se päivä ja läääriaika varaukseen Terveystaloon. Tuttu ystäväni nielitulehdus sieltä jälleen kerran paljastui ja määrättiin antibioottikuuri sekä kolme päivää sairaslomaa. Tällä kertaa sain mulle aikaisemmin käyttämättömän antibiootin, joka otetaan kerran päivässä kolmen päivän ajan, mutta vaikuttaa kehossa jopa about viikon. Ihan kiva, niin ei tarvitse napsia lääkkeitä montaa kertaa päivässä ja usean päivän ajan. Mullahan on nielutulehduksia ollut muutaman vuoden ajan noin 2-3 kertaa vuodessa ja vuosi sitten oli sellainen kiva kolme kuukautta kestävä ja koko ajan uusiutuva tulehdus. Kyselin lääkärissä nielurisojen leikkauksesta, mutta lääkäri sanoi, että pitäisi yleensä olla tauti sen viisi kertaa vuodessa ja sekin lääkärin päätettävissä. Pitää joka tapauksessa yrittää ottaa tästä selvää, meinaa ei ole kovin mukavaa kun tietää, että ainakin loppukesästä ja lopputalvesta iskee tämä sairaus. Joudun vielä ikäväkseni huomenna mennä käymään ihmistenilmoilla Keravalla tentissä, joten toivottavasti olo on sen verran hyvä, etten kuole sinne matkalla. Harmittaa tää kipeily myöskin, kun tänään ja huomenna olisi ollut pari todella paljon odottamaani blogitilaisuutta, mutta minkäs voit jos sairastuu :-(

Nyt pikkuhiljaa olo on helpottunut, kurkku ei enää ole niin kamalan kipeä paitsi aamulla herätessä, mutta veto on poissa ja limaa kertyy. Toivotaan, että huomenna olo olisi jo niin hyvä, että pääsisin perjantaina töihin ja lauantaina voisi käydä tekemässä jo kevyen treenin tai edes aamuaerobisen. Kuitenkaan kuumetta ei koko aikana ole ollut ja kysyin lääkäriltä myös tuosta alilämmöstä. Ei kuulemma ole mitään vaarallista, vaikka menee alle 36 ja pahempi on, jos kehon lämpötila nousee. Eli kun kurkkua ei enää särje, voin päivän-parin päästä siitä aloittaa kevyen treenaamisen, jos olo on hyvä.

Ihan kamalaa järki vs. tunteet taisto menossa tämän sairastamisen ja treenikiellon vuoksi. Olen masistellut siitä sunnuntaista lähtien kun ei pääse treenaamaan, suututtaa, kiukuttaa, itkettää, raivoan ja kiroan itsekseni ääneen tälle taudille (neljän seinän sisällä sentään, ettei kukaan kuule tai näe :-D) ja tuskailen, että kaikki lihakset häviävät ja olen ihan rapakunnossa kun pääsen taas salille. Olen lukenut artikkeleita, että ennen sairautta edeltäneen suorituskyvyn saavuttamiseen voi mennä viikkoja jne. Ei saisi kiusata itseä tuollaisilla :-D

Olen noita puhelinlankaponnareita käyttänyt yli vuoden, mutta vasta muutaman viimeisimmän kuukauden aikana olen ottanut ne ahkerampaan käyttöön. Mulla on ennestään ollut Glitteriltä vastaavanlaiset värikkäät ponnarit, mutta ne ovat todella paksut ja isot. Ostin joku aika sitten H&m:ältä ohuempia, mutta pidempiä ja ne ovat olleet parempia. Kuitenkin saatavilla ei ollut mustia eikä ruskeita, mutta salilla ne ovat menneet. Nämä muuten pitää ponnarin tai nutturan juuri siellä minne sen laitat, eikä se lähde löystymään tai valumaan. Kympin tuote treenaamiseen :-)