Monesti tulee unelmoitua, mutta ikinä sitä toteuttamatta. Ei uskalleta, pidetään unelmaa ehkä ihan hölmönä tai ei muuten vain tule toteutettua sitä. Miksi pelkäämme, miksi mietimme mitä muut ajattelevat, miksi jätämme tekemättä jotain, josta kovasti unelmoimme? Itse päätin heivata kaikki edellä olevat ajatukset menemään ja toteuttaa jotain, josta olen haaveillut.
Heinäkuun 30. päivä lähdin aamusta ajelemaan kohti Turkua, joka oli ensimmäinen askel unelmani toteuttamisessa. Seuraava kuukausi meni jännittäessä ja odottaessa. Palasin 28.8. Espanjan reissulta Suomeen ja kotona odotti pettymys. Ei odottamaani kirjettä. Seuraavana päivänä, perjantaina eli elokuun 29. päivä sain odottamani kirjeen- Istahdin keskelle lattiaa, tuijotin isoa kirjekuorta edessäni ja keräsin rohkeutta. Avasin kirjeen, luin ekat lausee ja purshkahdin välittömästi itkuun. Itkuun onnesta. Pääsin sisään. Mut oli valittu. Kirjeessä luki, että minut oli valittu koulutukseen. Tulen aloittamaan Personal Trainer-koulutuksen joulukuun 28. päivä, enkä ihan missä tahansa, vaan Etelä-Afrikassa todella upeissa puitteissa.
Olin pitkään pyöritellyt ajatusta Personal trainer koulutuksesta, koska janoan tietoa. Haluan tietää lisää ravinnosta, treenauksesta ja siitä, miten ihmiskeho toimii. Haluan oppia lisää ammattilaisilta. Haluan kehittää itseäni ja viedä treenaukseni uudelle tasolle. Haluan vielä jonain päivänä kokea tunteen, kun onnistun muuttamaan jonkun henkilön elämän terveellisempään suuntaan. Alun perin ajatuksena oli lykätä koulutusta siihen asti, että olen valmistunut tradenomiksi Laureasta, eli ainakin vuoden päähän. Kuitenkin jälleen kerran koulutuksia googletellessani törmäsin vaihtoehtoon, josta tuli heti fiilis, että tämä on niin mulle. Pyörittelin asiaa jonkun aikaa mielessäni, kunnes lähetin hakemuksen koulutukseen. Haluni kehittää itseäni ja saada lisää tieto-taitoa oli niin suuri, että päätin ottaa askeleen eteenpäin. Kyseessä on Turkulaisen TYA-OppilaitoksenPersonal Trainer-koulutus, joka sisältää kahden kuukauden lähiopetusjakson Etelä-Afrikassa, Potchefstroomissa, kaupungissa Johannesburgin lähellä. Opiskelu tapahtuu suomalaisten kouluttajien ohjaamana North-West Universityn High Performance Instutute of Sportsin kampuksella, jossa myös majoitumme. Opiskelu siellä on päätoimista kokopäiväopiskelua ja lisäksi koulutukseen kuuluu myös opintoja Suomessa.
Vaikka liiketalouden opintoni ovat täällä Suomessa vielä kesken, saan edistetyjä näitäkin opintojani Etelä-Afrikasta. Mulla on viimeiset pakolliset kurssit nyt syyslukukaudella, tulevat kevään soveltavat ovat enimmäkseen etäkursseja, koulu jatkuisi muutenkin vasta tammikuun puolessa välissä ja suunnittelemani opparikurssi alkaa vasta maaliskuussa ja palaan jo helmi-maaliskuun vaihteessa takaisin Suomeen. Eli näillä näkymin tulisin hyvinkin valmistumaan tradenomiksi joulukuussa 2015, kuten olen tällä hetkellä suunnitellut. Joten miksen olisi käyttänyt tilaisuutta hyväkseni ja hakenut koulutukseen? Mulla on elämäni tilaisuus tehdä jotain tuollaista ja päätin tällä kertaa uskaltaa ja ottaa askeleen kohti unelmaani. Ja olen tällä hetkellä niin onnellinen, että uskalsin. 76 päivää lähtöön, apua!!!!!!
Pakko myöntää, että vaikka olen 99% ajasta ihan täpinöissäni tulevasta lähdöstä, niin kyllä mua jännittääkin. Välillä tulee kamalia pakokauhunhetkiä, että osaanko mä nyt tarpeeksi jo nyt (sinnehän kaikki on menossa oppimaan), mitä jos sairastun malariaan ja ebolaan (Mikaela, hei haloo!!!!), mitä jos unohdan hoitaa jonkun asian ennen lähtöä. Kamalasti on muistettavaa. Täytyy hoitaa rokotukset kuntoon, käydä keskustelemassa koulussa poissaolostani, muistaa ennen lähtöä siirtää postit äidille ja niin edelleen. Mutta kaikki tulee menemään mahtavasti, olen siitä varma. Mua odottaa elämäni seikkailu, kokemus ja elämys, jota tulen varmasti muistelemaan vielä eläkkeelläkin. Matka, josta tulen palaamaan tuhansia kokemuksia rikkaampana.
Mua on vähän jännittänyt kertoa tästä tulevasta koulutuksestani täällä blogissa. Siksi kerron vasta nyt, 1,5 kuukautta hyväksymiskirjeen saapumisen jälkeen. Vihdoin kivi on saatu sydämeltäni ja vuodenvaihteesta lähtien saatte parin kuukauden ajan lukea kirjoituksia päiväntasaajan toiselta puolen, matkastani kohti Personal traineria :-)