Ostin viime joulukuussa Helsingin Louis Vuittonilta kauan himoitsemani ja harkinnassa olleen sinisen Monogram Denim Shawlin ja nyt se on ollut ahkerassa käytössä noin yhdeksän kuukautta. Ostopäätöstä pitkitti kauan niiden laadusta käydyt keskustelut, mutta kuitenkin päätin antaa huiville mahdollisuuden ja kävin sellaisen itselleni ostamassa. Tällöin hinta oli muistaakseni Helsingin liikkeessä 385euroa.
Onko mua kaduttanut huivin osto? Ei tippaakaan :-) Kyllähän itku meinasi päästä ensimmäisen langanvedon tapahtuessa, mutta se on ihan luonnollista. Varovainen huivin kanssa pitää olla, esimerkiksi joka kerta ennen pukemista tarkastan ettei kynsissä ole sellaisia lohjenneita "piikkejä", jotka voivat jäädä huiviin kiinni ja huivin alle ei voi pukea koruja, jotka voivat ottaa kiinni jostain kohdasta huiviin. Tai no voisi, mutta käyttöikää pidentääkseni en niin tee :-) Pientä nukkaantumista on tullut, mutta se on ihan odotettavaakin kun materiaali 60% silkkiä ja 40% villaa. Kun huivi ei ole käytössä säilytän sitä metallisessa henkarissa muutaman kerran viikattuna.
tulevaisuudessa hankkia toisenkin huivin Louis Vuittonilta, mutta ehkäpä sillä kertaa laittaisin huiviin viitisenkymppiä enemmän ja ostaisin sen shine-versiona (entinen lurex), joka on 50% silkkiä, 30% lurexia ja 20% villaa. Nämä ovat kuulemma hieman paremmin käyttöä kestäviä ja ainakin isoäitini shine-huivi on pysynyt todella kauniina vaikka on jo useamman vuoden vanha.
Tummalla puolella on hieman enemmän nukkaa, muttei mitenkään häiritsevästi. Sekin on tietyille kohdille kerääntynyt käytöstä riippuen.
Kyllähän tuo on jo käytetyn näköinen, mutta eikös kaikki vain parane vanhetessaan? ;-)